Kategoria: Luonnonkosmetiikka

Sosionomi ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet

Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset sosiaalialaan

Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa, ja tämä heijastuu suoraan sosiaalialan työhön. Sosionomien on kyettävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin.

• Väestön ikääntyminen luo painetta vanhustenhuollolle.
• Maahanmuutto tuo mukanaan monikulttuurisuuden haasteet ja mahdollisuudet.
• Ilmastonmuutos ja taloudelliset kriisit vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja lisäävät sosiaalisten ongelmien riskiä.

Globalisaation ja teknologian haasteet

Globalisaatio ja teknologian kehitys tuovat mukanaan uusia haasteita sosiaalialalle. Sosionomien on pysyttävä ajan tasalla ja osattava hyödyntää uusia teknologioita työssään.

• Digitalisaatio muuttaa palveluiden tarjontaa ja saatavuutta.
• Globaalit talouskriisit vaikuttavat paikallisiin yhteisöihin.
• Teknologian kehitys luo uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia sosiaalisia ongelmia, kuten digitaalisen syrjäytymisen.

Väestörakenteen muutokset ja palvelutarpeet

Väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen, vaikuttavat suoraan palvelutarpeisiin. Sosionomien on kyettävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin ja kehittämään uusia palvelumalleja.

• Ikääntyneiden määrän kasvu lisää vanhustenhuollon tarvetta.
• Monikulttuurisuus edellyttää kulttuurisensitiivistä palvelua.
• Eri väestöryhmien tarpeet on tunnistettava ja niihin on vastattava.

Sosionomin rooli muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosionomin rooli on jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnan tarpeiden ja globaalien haasteiden myötä. Sosionomin on kyettävä sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja kehittämään osaamistaan vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Tämä edellyttää asiakaslähtöisyyttä, monialaista yhteistyötä ja vahvaa palvelujärjestelmäosaamista.

Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö

Asiakaslähtöisyys on sosionomin työn perusta. Sosionomin on kuunneltava asiakasta, ymmärrettävä hänen tarpeitaan ja räätälöitävä palvelut yksilöllisesti. Monialainen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa on välttämätöntä, jotta asiakas saa kokonaisvaltaista tukea. Sosionomi toimii usein linkkinä eri palveluiden välillä ja varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti.

Palvelujärjestelmäosaaminen ja sen kehitys

Sosionomin on tunnettava sosiaalipalvelujärjestelmä kokonaisuudessaan. Hänen on tiedettävä, mitä palveluita on saatavilla, miten niihin pääsee ja mitkä ovat niiden kriteerit. Palvelujärjestelmäosaaminen ei ole staattista, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä, jotta pysyy ajan tasalla uusista palveluista ja lainsäädännön muutoksista. Sosionomi palkka määräytyy osittain myös tämän osaamisen perusteella.

Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö

Sosionomin rooli ei rajoitu pelkästään yksilöiden auttamiseen. Sosionomin on myös osallistuttava yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön, jotta voidaan edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista päätöksentekoon, lausuntojen antamista ja tiedon levittämistä sosiaalialan kysymyksistä. Sosionomin ääni on tärkeä, jotta voidaan varmistaa, että heikommassa asemassa olevien ihmisten tarpeet otetaan huomioon.

Lista sosionomin rooleista:

• Asiakkaan tukeminen elämäntilanteessa.
• Palveluiden yhteensovittaminen.
• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Megatrendit ja sosiaalinen kestävyys

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat megatrendejä, jotka muokkaavat yhteiskuntaa monin tavoin. Vihreä siirtymä pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia ja siirtymään kestävämpään talouteen. Digitalisaatio puolestaan muuttaa työn tekemisen tapoja ja palveluiden tarjontaa. Nämä muutokset vaikuttavat sosiaalialaan sekä suoraan että välillisesti.

• Uudet teknologiat voivat auttaa kehittämään tehokkaampia ja saavutettavampia palveluita.
• Vihreä siirtymä voi luoda uusia työpaikkoja, mutta myös aiheuttaa muutoksia työmarkkinoilla.
• On tärkeää varmistaa, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa ja että digitalisaatio ei syvennä eriarvoisuutta.

Väestörakenteen muutokset ja sosiaalinen kestävyys

Väestörakenteen muutos, erityisesti väestön ikääntyminen, asettaa uusia haasteita sosiaaliselle kestävyydelle. Ikääntyvän väestön tarpeet ovat erilaisia kuin nuoremman väestön, ja palveluiden on vastattava näihin tarpeisiin. Lisäksi syntyvyyden lasku ja maahanmuuton lisääntyminen muuttavat väestön rakennetta.

• Ikääntyneiden hoiva ja palvelut tarvitsevat lisäresursseja.
• Maahanmuuttajien kotoutuminen ja osallisuus on varmistettava.
• On tärkeää edistää sukupolvien välistä solidaarisuutta ja yhteistyötä.

Taloudelliset kriisit ja niiden vaikutukset

Taloudelliset kriisit voivat heikentää sosiaalista kestävyyttä monin tavoin. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät, mikä voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja levottomuuksiin. Taloudelliset kriisit voivat myös heikentää julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa.

• Kriisien vaikutukset kohdistuvat usein heikoimmassa asemassa oleviin.
• Sosiaalialan on oltava valmis vastaamaan kriisien aiheuttamiin tarpeisiin.
• On tärkeää edistää taloudellista vakautta ja oikeudenmukaisuutta, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida.

Sosionomin kompetenssit ja yhteiskuntaosaaminen

Kriittinen ja osallisuutta edistävä yhteiskuntaosaaminen

Sosionomin työssä kriittinen ja osallisuutta edistävä yhteiskuntaosaaminen on todella tärkeää. Se tarkoittaa, että sosionomin pitää ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja osata arvioida niitä kriittisesti. Ei riitä, että vain hyväksyy asiat sellaisenaan, vaan pitää pystyä miettimään, miten ne vaikuttavat ihmisten elämään ja miten niitä voisi muuttaa paremmaksi.

• Yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistaminen ja analysointi.
• Kriittinen arviointi ja eettinen pohdinta.
• Osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sosionomin rooli sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa on merkittävä. Kestävyys ei tarkoita pelkästään ympäristöasioita, vaan myös sitä, että yhteiskunta on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kaikille. Sosionomin tehtävänä on edistää tätä kestävyyttä omalla työllään.

• Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen.
• Ympäristötietoisuuden lisääminen.
• Pitkäjänteisten ratkaisujen etsiminen.

Verkostotyöskentely ja sosiaaliset ratkaisut

Verkostotyöskentely on sosionomin työssä ihan perusjuttu. Yksin ei saa mitään aikaan, vaan tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sosiaaliset ratkaisut syntyvät usein juuri verkostojen avulla, kun eri alojen ihmiset tuovat oman osaamisensa yhteen.

• Eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö.
• Monialaisten verkostojen luominen ja ylläpito.
• Yhteisten sosiaalisten ratkaisujen kehittäminen.

Työmenetelmät ja asiakastyön dynamiikka

Joustava työmenetelmien valinta

Asiakastyö on jatkuvasti muuttuva kenttä, jossa sosionomin on kyettävä valitsemaan joustavasti asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivat työmenetelmät. Tämä vaatii kykyä arvioida tilannetta nopeasti ja tehdä päätöksiä sen perusteella.

• Tilanteen arviointi
• Menetelmien valinta
• Jatkuva arviointi ja säätö

Vuorovaikutukseen perustuvat menetelmät

Sosiaalialan asiakastyössä vuorovaikutus on avainasemassa. Dialogi on tärkeä osa asiakastyötä. Sosionomin on osattava luoda luottamuksellinen ja avoin suhde asiakkaaseen.

• Aktiivinen kuuntelu
• Empatia
• Selkeä kommunikaatio

Ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys

Ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys on lähestymistapa, jossa keskitytään asiakkaan vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin ongelmien sijaan. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänhallintaa.

• Asiakkaan vahvuuksien tunnistaminen
• Tavoitteiden asettaminen yhdessä
• Pienten onnistumisten juhliminen

Sosiaaliohjauksen periaatteet ja tavoitteet

Sosiaaliohjauksessa on kyse ihmisten tukemisesta elämän eri vaiheissa. Se on sosionomin työn ytimessä, ja sen avulla pyritään parantamaan ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa. Sosiaaliohjauksen periaatteet ja tavoitteet ohjaavat käytännön työtä ja varmistavat, että asiakas on keskiössä.

Asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Sosiaaliohjauksen keskeisin tavoite on asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliohjaaja pyrkii auttamaan asiakasta löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, jotta hän voi elää mahdollisimman täysipainoista ja itsenäistä elämää. Osallisuuden edistäminen tarkoittaa, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja vaikuttaa omaan elämäänsä.

• Asiakkaan kuuleminen ja kunnioittaminen
• Yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen
• Asiakkaan omien tavoitteiden tukeminen

Elämänhallinnan ja toimintakyvyn vahvistaminen

Sosiaaliohjauksen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Tukemista arjen askareissa
• Apua taloudenhallinnassa
• Neuvontaa ja ohjausta palvelujärjestelmässä

Sosiaaliohjaaja auttaa asiakasta tunnistamaan omat tarpeensa ja löytämään sopivat palvelut ja tukimuodot. Tavoitteena on, että asiakas pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti.

Monipuolisten työmenetelmien soveltaminen

Sosiaaliohjauksessa käytetään monipuolisia työmenetelmiä, jotka valitaan asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Tärkeää on, että menetelmät ovat joustavia ja asiakaslähtöisiä. Esimerkkejä työmenetelmistä:

1. Neuvonta ja ohjaus
2. Tiedon välittäminen
3. Verkostotyö

Sosionomin on osattava valita ja soveltaa erilaisia menetelmiä, jotta hän voi parhaiten tukea asiakkaan hyvinvointia ja osallisuutta. Lainsäädännön tunteminen on tässä työssä ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaan oikeudet toteutuvat.

Yhteiskunnallinen tehtävä ja sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan muuttuva tehtävä

Sosiaalipolitiikan tehtävä on vuosien saatossa muuttunut merkittävästi. Alun perin se keskittyi lähinnä huono-osaisten aseman parantamiseen, mutta nykyään universaali sosiaalipolitiikka, joka kattaa koko väestön, on yhä tärkeämpää. Tämä tarkoittaa, että sosiaalipolitiikka pyrkii ehkäisemään sosiaalisia riskejä ja vähentämään niiden aiheuttamia ongelmia kaikille kansalaisille.

Universaali sosiaalipolitiikka ja riskien ehkäisy

Universaali sosiaalipolitiikka pyrkii takaamaan kaikille kansalaisille perustoimeentulon ja mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Riskien ehkäisy on keskeinen osa tätä, ja se voi sisältää monenlaisia toimenpiteitä, kuten:

• Työllisyyden edistäminen
• Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen
• Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen

On tärkeää huomata, että sosiaaliset ongelmat eivät aina johdu vain riskeistä tai turvattomuudesta. Siksi tarvitaan monipuolisia lähestymistapoja, jotka ottavat huomioon yksilöiden ja yhteisöjen erilaiset tarpeet.

Sosiaalinen muutos yksilöiden ja yhteisöjen tasolla

Sosiaalityön tehtävänä on edistää sosiaalista muutosta yksilöiden, perheiden ja ryhmien elämäntilanteissa. Tämä tarkoittaa, että sosiaalityöntekijät pyrkivät vaikuttamaan puutteellisiin sosiaalisiin oloihin ja edistämään ihmisten hyvinvointia. Sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka täydentävät toisiaan, ja molemmilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalityö keskittyy enemmän yksilö- ja yhteisötason muutokseen, kun taas sosiaalipolitiikka pyrkii vaikuttamaan laajemmin väestöryhmien hyvinvointiin. Sosiaalityöntekijät pyrkivät:

• Vahvistamaan ihmisten osallisuutta
• Edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta
• Tarjoamaan tukea ja neuvontaa vaikeissa elämäntilanteissa

Tulevaisuuden haasteet ja sosiaalialan tehtävät

Muuttuva väestörakenne ja globalisaatio

Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja se näkyy myös Suomessa. Väestö ikääntyy, ja samalla globalisaatio tuo uusia tuulia ja haasteita. Sosionomien on oltava valmiita kohtaamaan nämä muutokset ja tukemaan ihmisiä sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

• Ikääntyvän väestön myötä tarvitaan enemmän palveluita vanhuksille, mutta myös nuorempien sukupolvien on pystyttävä tukemaan ikääntyviä vanhempiaan.
• Globalisaatio tuo monikulttuurisuutta, mikä rikastuttaa yhteiskuntaa, mutta voi myös aiheuttaa jännitteitä. Sosionomien on osattava toimia kulttuurien välissä ja edistää suvaitsevaisuutta.
• Muuttoliike tuo uusia ihmisiä Suomeen, ja he tarvitsevat tukea kotoutumisessa. Sosionomien on autettava heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Työn murros ja teknologinen kehitys

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Tämä vaikuttaa myös sosiaalialaan. Sosionomien on pysyttävä ajan tasalla ja osattava hyödyntää uusia teknologioita työssään.

• Automatisointi ja digitalisaatio muuttavat työtehtäviä, ja sosionomien on osattava sopeutua uusiin vaatimuksiin.
• Etätyö ja joustavat työajat yleistyvät, mikä voi helpottaa työn ja perheen yhdistämistä, mutta myös aiheuttaa uusia haasteita.
• Tekoäly ja muut uudet teknologiat voivat auttaa sosionomeja työssään, mutta on tärkeää varmistaa, että niitä käytetään eettisesti ja vastuullisesti.

Yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden tukeminen

Maailma on epävakaampi kuin koskaan, ja Suomessakin on huolta yhteiskunnan vakaudesta ja turvallisuudesta. Sosionomien on tärkeä rooli näiden asioiden edistämisessä.

• Syrjäytyminen ja eriarvoisuus uhkaavat yhteiskunnan vakautta. Sosionomien on puututtava näihin ongelmiin ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
• Väkivalta ja radikalisoituminen ovat vakavia uhkia. Sosionomien on osattava tunnistaa riskitekijöitä ja puuttua niihin ajoissa.
• Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja ne voivat heikentää ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta. Sosionomien on tarjottava tukea ja apua mielenterveysongelmista kärsiville.

Taloudellinen osaaminen sosiaalialalla

Sosiaalialan ammattilaisille taloudellinen osaaminen on yhä tärkeämpää. Ei riitä, että ymmärtää asiakkaan taloudellista tilannetta, vaan on myös kyettävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja hallinnoimaan resursseja tehokkaasti. Tässä muuttuvassa maailmassa, jossa sosiaalialan resurssit ovat usein rajalliset, talousosaaminen auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä ja varmistamaan, että apu kohdistuu sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Rahoitus- ja projektiosaaminen

Sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat yhä enemmän rahoitus- ja projektiosaamista. Tämä tarkoittaa kykyä hankkia rahoitusta erilaisille projekteille, hallinnoida budjetteja ja raportoida taloudellisista tuloksista. Projektiosaaminen auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaalialan hankkeita tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tässä muutamia tärkeitä pointteja:

• Rahoituksen hakeminen: Erilaisten rahoituslähteiden tunnistaminen ja hakemusten laatiminen.
• Budjetointi: Projektien ja toimintojen budjetointi ja talouden seuranta.
• Raportointi: Taloudellisten tulosten raportointi rahoittajille ja sidosryhmille.

Taloudellisen vaikuttavuuden arviointi

Taloudellisen vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa sosiaalialan ammattilaisen työtä. On tärkeää pystyä osoittamaan, että sosiaalialan toimenpiteet tuottavat taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät myöhempiä kalliimpia palvelutarpeita. Vaikuttavuuden arviointiin liittyy:

• Kustannus-hyötyanalyysien tekeminen.
• Palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen.
• Tulosten analysointi ja raportointi.

Sosiaalinen kestävyys ja talousosaaminen

Sosiaalinen kestävyys ja talousosaaminen kietoutuvat toisiinsa. Sosiaalialan ammattilaisten on ymmärrettävä, miten taloudelliset päätökset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kestävän talouden periaatteiden mukaisesti toimimalla voidaan varmistaa, että sosiaalialan palvelut ovat saatavilla myös tulevaisuudessa. Tässä muutamia näkökohtia:

• Resurssien tehokas käyttö.
• Pitkäjänteinen suunnittelu.
• Eriarvoisuuden vähentäminen.

Digitalisaation hyödyntäminen sosiaalialalla

Digitalisaatio on muuttanut yhteiskuntaa nopeasti, ja sosiaalialalla tämä muutos näkyy monin tavoin. Digitalisaation hyödyntäminen sosiaalialalla tarkoittaa sekä toimintatapojen uudistamista että sisäisten prosessien ja palveluiden sähköistämistä. On tärkeää, että sosiaalialan ammattilaiset osaavat arvioida digitalisaatioon liittyviä ilmiöitä ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Toimintatapojen uudistaminen

Digitalisaatio tarjoaa sosiaalialalle mahdollisuuden kehittää uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Asiakkaiden osallistamista palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen digitaalisten alustojen avulla.
• Etäpalveluiden tarjoamista, mikä mahdollistaa palveluiden saavuttamisen myös maantieteellisesti syrjäisillä alueilla tai asiakkaille, joiden on vaikea liikkua.
• Tiedon jakamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä digitaalisten alustojen avulla, mikä parantaa palveluiden koordinointia.

Sisäisten prosessien sähköistäminen

Sähköistämällä sisäisiä prosesseja sosiaalialan organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa ja vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Tämä voi sisältää:

• Asiakastietojärjestelmien kehittämistä, mikä mahdollistaa tietojen helpon ja turvallisen käsittelyn.
• Sähköisten lomakkeiden ja hakemusten käyttöönottoa, mikä nopeuttaa hallinnollisia prosesseja.
• Automatisoitujen raportointijärjestelmien luomista, mikä helpottaa toiminnan seurantaa ja arviointia.

Digitalisaation mahdollisuudet palveluissa

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia sosiaalialan palveluiden kehittämiseen. Esimerkkejä tästä ovat:

• Verkko-ohjaus ja -neuvonta, joka tarjoaa asiakkaille nopeaa ja helppoa tukea.
• Virtuaaliset tukiryhmät, jotka mahdollistavat vertaistuen saamisen ja jakamisen ajasta ja paikasta riippumatta.
• Pelilliset sovellukset, jotka tukevat esimerkiksi kuntoutusta tai elämäntapamuutoksia.

Johtamisosaaminen sosiaalialan asiantuntijana

Sosionomin rooli ei rajoitu pelkästään asiakastyöhön; yhä useammin sosionomit toimivat myös johtotehtävissä. Tämä edellyttää monipuolista osaamista, joka kattaa strategisen ajattelun, talouden hallinnan ja henkilöstöjohtamisen. Johtamisosaaminen sosiaalialalla tarkoittaa kykyä luotsata organisaatiota kohti asetettuja tavoitteita samalla varmistaen eettisesti kestävien ja laadukkaiden palveluiden tuottamisen.

Strateginen ja talouden johtaminen

Strateginen johtaminen sosiaalialalla vaatii kykyä nähdä kokonaisuus ja ennakoida tulevia muutoksia. Tähän kuuluu:

• Resurssien tehokas kohdentaminen.
• Palveluiden kehittäminen vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.
• Talouden suunnittelu ja seuranta, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja kestävyys.

Henkilöstö- ja laatujohtaminen

Henkilöstö on sosiaalialan tärkein voimavara. Hyvä henkilöstöjohtaminen tarkoittaa:

• Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista.
• Osaamisen kehittämisen tukemista.
• Kannustavan ja osallistavan työilmapiirin luomista. Laatujohtaminen puolestaan varmistaa, että palvelut ovat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä.

Työyhteisön ja moniammatillisen toiminnan kehittäminen

Sosionomin johtamisosaamiseen kuuluu myös kyky kehittää työyhteisöä ja edistää moniammatillista yhteistyötä. Tämä tarkoittaa:

• Avoimen ja rakentavan viestinnän edistämistä.
• Eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä.
• Yhteisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista. Moniammatillinen yhteistyö on erityisen tärkeää kompleksisissa asiakastilanteissa, joissa tarvitaan useiden eri asiantuntijoiden panosta.